Siirry sisältöön

Missä Tuulet asuivat alunperin?

Tuulen Sukuseura ry                           

Esitetty Tuulen Sukuseuran  juhlakokouk-

sessa Partialassa Tuulen mäellä 14.6.2000.

   

 

Tuulet 1600-luvulla.

Sukukirjamme kanta-isä, Risto Yrjönpoika Tuuli, asui vuosina 1708-1758 Tiurinsaaressa Partialan kylässä talossa numero 3.  Talo on merkitty oheiseen karttaan (ollut Tuulen talo vuosina 1615-1869).

Häntä ennen talossa asui alkuperäinen Tuulen suku (taaksepäin mentäen sukuluettelossa ovat Pentti Jaakonpoika, Jaakko Matinpoika, Matti Heikinpoika ja Heikki Antinpoika, 1698-1615).  Heikki Antinpoika on merkitty talon isännäksi v. 1615 Olli Lotickain tilalle, joka puolestaan oli merkitty isännäksi v. 1605.  Heikki oli ehkä Ollin vävy tai sitten tila nälkävuosina autioitui ja Heikki sai sen asuttavakseen (selviää ehkä autiotilojen jakoluettelosta).

 

Lotikat 1500-luvulla.

Joka tapauksessa Lotickain (Lotthanin) suku asui talossa ainakin vuosina 1545-1605.  Vuonna 1571 talon asutti Henrick Loticka ja vuonna 1552  Morthen Lotthan  (Martti Lotikka).  Lotikat olivat tunnettuja laivureita. Heitä asui myös Viipurissa ja Jääskessä.  Saattaa olla, että Koiviston Lotikat ovat Jääskestä kotoisin, koska sieltä muutti paljon laivureita Viipurin-Tiurinlinnan (Käkisalmen) laivareitin tullessa liian matalaksi suuremmille Hansa-aluksille 1200-luvulta lähtien.  Toinen mielenkiintoinen johtolanka voi olla Lotikko-niminen kosteikko Ingerttilässä (ovatko Lotikat saaneet nimensä tämän paikan mukaan?).  Jos taas suku on Jääskestä kotoisin, niin nimen alkuperä on todennäköisesti saksalainen Lodwich (Ludvig).

 

Tuulet 1500-luvulla ja Partiset.

Mistä sitten Heikki Antinpoika Tuuli tuli?  Hänen isänsä Anders Hanson asui v. 1571 Partialan rannalla naapurinaan veljensä Madz Hanson ja Hans Pardin.  Hans Pardin kuului Partisen sukuun, joita asui sekä Partialassa että Eistilässä  (Syväsalmen nimi oli silloin Partilansalmi). Heitä oli myös Viipurissa ja Jääskessä.  Ovat ehkä tulleet sieltä kuten mahdollisesti Lotikatkin.  Joka tapauksessa he ovat antaneet kylälle Partialan nimen.  Partisten talo oli numero 1 Partialassa, joten se on ollut kylän ensimmäinen.  Tulivat ilmeisesti Partilansalmen (Syväsalmen) rannalta, koska se on asuinpaikkana vanhempi.  Sehän oli Koiviston vanha kauppapaikka.  Partiset olivat samoin kuin Lotikatkin kuuluisia laivureita ja kauppamiehiä.

 

Tuulet Ruotsista vai muualta peräisin.?

Mistä sitten Heikki Antinpoika Tuulen isä Anders Hansson tuli?  Hän oli myös laivuri ja asui Hans Pardinin naaapurina Partialan kylän rannalla.  Kuka oli sitten hänen isänsä?  Laivureiden luettelosta vuonna 1550 löytyy lähinnä Hans Pennyn ja veroluettelosta vuonna 1558 Hans Clemet Kulti.  Kuten muistetaan Kulti johdetaan ruotsin sanaan kultje = vieno tuuli.  Oliko jompikumpi näistä Anders Hanssonin isä?  Ehkä arvoitus selviää vielä joistakin asiakirjoista.

 

Joutsimiehet 1600-luvulla ja nykyisten Tuulten kanta-isä.

Palataan sitten Risto Yrjönpoika Tuuleen, nyky-Tuulten kanta-isään.  Kuten sukukirjasta muistamme hän on Joutsimiehen sukua.  Hänestä taaksepäin mentäessä Joutsimiehen sukuluettelossa ovat Yrjö Yrjönpoika, Yrjö Mikonpoika, Mikko Heikinpoika ja Hendrich Joutsimies (1698-1605).  Hendrich Joutsimies oli kuuluisa perämies, laivuri ja lautamies.  Hänen poikansa Mikko Bågaman (Joutsimies) muutti v. 1635 Tiurinsaaren kylästä Partialaan ja asettui Olli Laurinpojan taloon (oli ilmeisesti vävy). Talo sai nimekseen Mikkola.  Sen naapurina oli Tuulen talo.  Sinne naapuriin hänen pojanpojanpoi-kansa Risto Yrjönpoika sitten muutti v. 1708, kun tämä talo oli jäänyt autioksi.  Hänen vaimonsa Maria Sipintytär saattoi olla Tuulen sukua.  Tämäkin seikka saattaa selvitä vielä joskus.

 

Joutsimiehet 1500-luvulla.

Hendrich Joutsimiehen isä oli Hans Henricsson, perämies ja lautamies. Tämän isä taas oli Henrik Persson, joka oli kuuluisa laivuri 1550-luvulla.  Koko Joutsimiehen suku oli siis tunnettua merenkul-kijasukua.  Sukunimi Joutsimies viittaa ns. ledung-laivastoon, jossa miesten aseistuksena olivat jou-set.  Rannikon talonpojat joutuivat palvelemaan  jousimiehinä sota-aluksissa.  Ledung-laivasto tuli

Koivistolle luultavasti heti Viipurin linnan rakentamisen jälkeen eli 1200-1300 lukujen taitteessa.  Kun esim. Hans Henricssonin sanottiin olevan perämies, niin hänellä oli jalkajousi aseenaan. Joutsimiehen talo Tiurinsaaren kylässä oli numero 1, joten suku oli siellä ensimmäisenä, ehkä jo 1300-luvulla.

 

Partialan talot 1500-luvulla.

Palataan vielä tuohon Olli Laurinpoikaan, jonka taloon Mikko Joutsimies muutti v. 1635.  Hänen isänsä oli Lasse Nilson, joka asui v. 1571 Henrik Lotikan ja Bengt Rönen (Rynö) naapurina.  Hänen sukunimestään ei ole mainintaa.  Vuoden 1550 laivuriluettelosta löytyy Nils Kyngen (Konickon, Kuningas), joka voisi olla hänen isänsä.

 

Joka tapauksessa v. 1571 Partialan talot olivat :

numero 3, Loticka (myöhemmin Tuuli)

numero 2, Lasse Nilsson (myöhemmin Mikkola)

numero 4, Rynö 

numero 1, Pardin (myöhemmin Kauppila)

Talot ovat siten ikäjärjestyksessä: Kauppila, Mikkola, Tuuli ja Rynö.

Oheisessa kartassa 1800-luvun lopulta talot löytyvät samassa järjestyksessä ja samoista paikoista (keskeltä Tuuli, Mikkola, Rynö ja rannalla on Kauppila).  Tuulen talo on siten ollut samalla paikalla ainakin vuodesta 1545 lähtien; isännät ja nimet ovat vain vaihdelleet.

 Tuulet 1700-luvulla.

Suku Risto Yrjönpojasta jatkuu kolmena haarana.  Päähaarassa (vanhimpien poikien haarassa)

1700-luvulla ovat taaksepäin mentäessä Joseph Ristonpoika, Peter Joosepinpoika ja Johan Petterin-poika.  Tätä sukuhaaraa olen nimittänyt Partialan Tuuliksi, koska se pysyi 1800-luvun loppuun asti suvun kantapaikalla Partialassa.  Kun Karjala oli joutunut Venäjän alaisuuteen Suuressa Pohjan sodassa, kaupankäynti ja merenkulku länteen loppui lähes tyystin ja 1700-luvun Tuulet eivät olleet laivureita ja kauppiaita vaan kalastajia ja talonpoikia.  Elämä oli vaatimatonta ja  kovaa verrattuna  1500- ja 1600-lukujen aikoihin.

 

Toinen Tuulen sukuhaara lähtee Riston pojasta Aadamista.  Siinä ovat 1700-luvulla Aadamista lähtien eteenpäin Johan Aataminpoika ja Aabraham Juhaninpoika.  Aabraham meni kotivävyksi Korvenalan taloon Tiurinsaaren kylään ja sukuhaara jatkui siellä aina 1900-luvulle asti.  Tätä haaraa kutsun Tiurinsaaren Tuuliksi.  Suvun tämä haara sai elantonsa 1700-luvulla merenkulun, kalastuksen ja  maanviljelyn ohella luotseina.  Tiurinsaaressa oli jo silloin  luotsiasema.

 

Kolmas nykyinen Tuulen sukuhaara lähtee Riston pojasta Bertilistä.  Tätä sukuhaaraa nimitän Ingerttilän Tuuliksi, koska se 1800-luvulla siirtyi Ingerttilään.  Bertilin poika Simeon oli lapseton, mutta  hän adoptoi vaimonsa pojan Mattsin.  Sukuhaara  asui Partialassa koko 1700-luvun.

 Tuulet 1800-luvulla.

Partialan Tuulten sukuhaarasta löytyy sitten 1800-luvulla eteenpäin  mentäessä  Juhani Johan-neksenpoika, Jooseppi Juhananpoika ja Juhana Joosepinpoika.  Ensiksimainittu oli sitten taas jo laivuri, joka kulki Pietarin ja Viipurin väliä.  Kasvava Pietari oli hyvä markkinapaikka, jonne vietiin halkoja, kiviä ja hiekkaa sekä tuotiin viljaa ja ylellisyystarvikkeita.  Joosepin jälkeen Tuulen talo numero 3 hajosi ja hänen poikansa Juhana asui Partiala 1:ssä yhdessä veljiensä Konstan ja Joosepin kanssa.  Neljäs poika Kristian meni kotivävyksi Kauppilan taloon (Iso-Pekkola).

 

Tiurinsaaren Tuulten sukuhaarassa 1800-luvulla ovat eteenpäin mentäessä Aabrahamista seuraavina Jacob ja Joel.  Joel oli laivuri kuten isoisänsä Aabrahamkin. 1800-luvun laivuriluetteloista löytyy muitakin Tuulia, kuten John, Matts ja Anders.  Anders Tuuli  oli sitä suvun haaraa, jota kutsun nyt Ingerttilän Tuuliksi, koska juuri Anders muutti Ingertttilään. Hän oli laivurin ohella myös laivamestari eli laivanrakentaja.  Hänen rakentamiaan laivoja löytyy 1800-luvun laivaluetteloista 6 kappaletta.

 

1800-luvulla Koiviston merenkulku alkoi taas kehittyä.  Alettiin purjehtia Suomenlahden lisäksi myös Itämerellä ja Pohjanmerellä.  Englanti oli noussut suureksi merivallaksi ja koivistolaisetkin alkoivat käydä Lontoossa.  Monia Tuulelaisia lähti merille ulkolaisten laivojen palvelukseen. Samalla alkoi taas Koiviston ja Tuulelaisten vaurastuminen.  Sukua muutti paljon  toisiin saariin ja mantereen kyliin.  Kaukomaihin, kuten Amerikkaan muuttoa ei juuri ollut.  Joitakin merimiehiä ja laivureita asettui Pietariin ja Narvaan.

 

Tuulet 1900-luvulla.

1900-luvulle tultaessa merenkulku ja kauppa kasvoivat Koiviston alueella.  Erikoisesti itsenäistymisen jälkeen  Koivistosta tuli yksi maamme suurimmista puutavaran vientisatamista.  Pitäjä vaurastui ja jo ennen ensimmästä maailmansotaa Tuulelaiset alkoivat esiintyä yhä useammissa ammateissa.  Oli edelleen laivureita kuten kaksi Konstaa, Viktor, Juho, Anton ja monia muita. Itsenäistyminen lopetti kuitenkin Venäjän kaupan ja laivuritoiminta väheni mitättömäksi.  Kaljaasit myytiin, pääasiassa Ahvenanmaalle.

 

Toinen tärkeä ammatti oli merimies, joksi ryhtyi muiden ohella moni laivuri.  Kalastuksella oli samoin suuri merkitys; olivathan Koiviston silakkasaaliit maankuuluja.  Merenkulku tarjosi myös muita ammatteja; oli muonittajia (ships handlers) ja laivanselvittäjiä (steve-doring).  Rannikkovartiosto ja jäänsärkijät olivat myös huomattavia työnantajia.  Varsinaisen kaupan palvelukseen ei Tuulelaisia juuri mennyt.

 

1930-luvulta lähtien Tuulelaiset alkoivat esiintyä myös laivanvarustajina.  Tunnetuin on ollut Ilmari Tuuli, jonka varustamo oli 1960-70 luvulla Suomen suurin yksityinen varustamo.  Sotien eli vuoden 1944 jälkeen, suku hajaantui ympäri Suomea, pääasiassa kuitenkin Turun ja Helsingin alueille.  Suvun jäsenet esiintyivät vähän kaikenlaisissa ammateissa; virkamiehinä, opettajina, teollisuudessa, kaupan ja jakelun palveluksessa, pankkialalla, yrittäjinä, rakennusalalla, eri palveluammateisssa, maanviljelijöinä sekä jokunen vielä merenkulun ja kalastuksen parissa.  Tunnetuin suvun jäsen Erkki Tuuli oli kansanedustaja, kaupunginjohtaja ja pääjohtaja.  Auvo Tuulella oli tunnettu rakennusliike ja  Markku Tuulella on  maustetehdas (sinappi ja ketsuppi).

 

Suku on sitten Koiviston alkuajoista hajaantunut sekä maantieteellisesti että ammatillisesti.  Merestä elinkeinoaan saa enää harva ja  suvun nykyinen ammatillinen jakaantuma edustaakin lähes suoma-laista  keskiarvoa.

 

Partialassa 14.6.2000  Raimo Tuuli

 

Vastaa